Kieli
ruotsi
Hankkeeseen osallistuvan organisaation esittely
Suomenruotsalaiset kansankäräjät (Folktinget) on suomenruotsalaisten edustus- ja edunvalvontajärjestö. Sen toiminta ulottuu laajasti yli kaikkien puoluerajojen, sillä kaikki ruotsinkielistä toimintaa harjoittavat eduskuntapuolueet ovat mukana suomenruotsalaisten kansankäräjien toiminnassa. Kansankäräjät koostuu 75 nimetystä jäsenestä, hallituksesta ja työvaliokunnasta. Lisäksi siihen kuuluu erilaisia edustajistoja ja muita työvaliokuntia. Suomenruotsalaisten kansankäräjien toimintaa ohjaa sitä koskeva laki (1331/2003), ja osa sen toiminnan rahoituksesta tulee valtion budjetista.
Suomenruotsalaiset kansankäräjät osallistuu lainvalmistelutyöhön ja antaa lausuntoja eri viranomaisille. Sen toiminnan tavoitteeksi on asetettu kaksikielisyydelle myönteisten asenteiden voimistaminen, ja se julkaisee erilaisia selvityksiä ja esitemateriaalia sekä harjoittaa suomenruotsalaisuuteen liittyvää viestintä- ja tiedotustoimintaa.
Alue, jossa kyseistä kieltä puhutaan
Vähän yli 290 000 henkilöä käsittävän suomenruotsalaisen väestönosan (5,6 % koko väestöstä) pääasiallisena asuinseutuna ovat rannikkoalueet Uudenmaan maakunnassa, Turun lähellä sekä Pohjanmaan maakunnassa. Noin 12 000 suomenruotsalaista (4 %) asuu muualla Suomessa sijaitsevissa yksikielisesti suomenkielisiksi määritellyissä kunnissa. Ahvenanmaan maakunta taas muodostaa yksinomaan ruotsinkieliseksi katsottavan itsehallintoalueen, jonka asukasluku on 26 000. Suomenruotsalaisten kannalta naapurimaan Ruotsin läheisyys ja siihen liittyvä ruotsinkielinen kieliympäristö on yleensä hyvin tärkeä asia.
Kyseistä kieltä käsittelevän sosiologis-kielitieteellisen tiedon lähteitä
Tietoja kyseisen kielen oikeudellisesta asemasta
Suomen perustuslaki määrää, että maan kansalliskielinä ovat suomi ja ruotsi. Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava siitä, että sekä suomen- että ruotsinkieliset väestönosat pystyvät turvaamaan kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeensa samanlaisin perustein. Tämä merkitsee, että yhteiskunnallisten palvelujen, yleissivistävän koulutuksen, jatkokoulutuksen ja tiedonvälityspalvelujen on oltava saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomen julkisen hallinnonkin on lain mukaan oltava kaksikielistä. Siten kaikkien lakien, säädösten ja muiden tärkeiden asiakirjojen on oltava käytettävissä sekä suomen- että ruotsinkielisinä.
Kansalliskieliä koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista on säädetty lähemmin kielilainsäädännössä. Suomessa on astunut voimaan uusi kielilaki 1.1.2004 ja sen mukaan jokaisella on valtion viranomaisten ja kaksikielisten kunnallisten viranomaisten kanssa asioidessa oikeus käyttää omaa kieltään. Viranomaisten on palveltava kansalaisia molemmilla kielillä ilman eri kehotusta. Viranomaisten on myös huolehdittava molemmilla kansalliskielillä laadittujen kylttien, lomakkeiden ja esitteiden riittävästä näkyvillä olosta.
Uhkatekijöitä kyseisen kielen aseman vahvistumisen kannalta
- Kaksikielisten kaupunkialueiden kieliyhteisöt ovat sulautumassa valtakieleen;
- Kielen ja kielellisen perinteen siirtyminen nuorille on vaikeutunut;
- Nuorten tavoittaminen on nykyisin vaikeampaa kuin ennen